Kantola soi! -konserttisarja 6.0

Sunilan Kantolassa torstaina 28.2.2019 kello 18.00 alkaen

Kantola soi! -konserttisarja 6.0 #rakkaus

Riikka Pelo, laulu
Riku Pelo, laulu
Esa Ylönen, piano

Vait on huulet – näyttämön kauneimmat sävelet -konsertissa Riikka ja Riku Pelo esittävät sekä duettoja että soolokappaleita. Esa Ylöseltä kuullaan myös pianosooloja.

Kolmikolla on pitkä yhteinen musiikillinen historia takanaan. Kantolassa on vuorossa kolmas esiintyminen tällä konseptilla, ooppera-, operetti- ja musikaalisävelmien parissa. Aiemmat areenat ovat olleet Kotkan klubi ja Kiviniemen kartano Pyhtäällä.

Riikka ja Riku Pelo ovat paitsi laulajia myös tottuneita esiintyjiä erilasilla musiikkiteatterin näyttämöillä.

• Pidän ohjelmallisuudesta. Siitä, että konsertin läpi kulkee jonkinlainen tarina, punainen lanka, joka vie eteenpäin. Laulut kuljettavat tarinaa, vaikka vain löyhästi, eteenpäin, Riikka Pelo sanoo.

Pelot tekevät varsinaista työtään opettajina ja laulajina tahoillaan. Musiikin tekeminen yhdessä on  pariskunnalle myös varsin mutkatonta.

• Heidän kanssaan on mahtavaa tehdä töitä. He ovat niin säteileviä ja ilmaisuvoimaisia taiteilijoita, joilla on hirvittävän hyvä heittäytymiskyky, sanoo kotkalainen luottopianisti Esa Ylönen kumppaneistaan.

Ooppera aikoinaan Pelon pariskunnan yhdistikin. Molemmat opiskelivat eri kaupungeissa, mutta eräänä kesänä molempien tie vei Savonlinnan oopperajuhlien kuoroon.

Kotkaan, Riikan kotikaupunkiin, Pelot muuttivat kymmenisen vuotta sitten.

Konsertin säveltäjänimiä ovat muun muassa Wolfgang Amadeus Mozart, Pjotr Tshaikovski, Charles Gounod, Franz Lehar, Emmerich Kálmánja Andrew Lloyd Webber.

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 15 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvitarjoilun).

Lämpimästi tervetuloa!

Varaa lippusi ennakkoon numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

Kantola soi! -konserttisarja 5.0

Sunilan Kantolassa torstaina 31.1.2019 kello 18.00 alkaen

Kantola soi! -konserttisarja 5.0 #trioELO

Emma Häyhä, laulu
Luukas Viskari, kitara
Oskari Rönkkö, cajon-rumpu

Kantola soi! -konserttisarjan kevät 2019 ponnistaa rohkeasti rakkaudella reiluutta unohtamatta

Kymen Konservatoriossa kolmatta eli viimeistä vuotta opiskelevat Emma Häyhä, Luukas Viskari ja Oskari Rönkkö esiintyvät vuoden ensimmäisessä konsertissa. Etunimien ensimmäisistä kirjaimista muodostuu yhtyeen nimi Trio ELO.

Laulaja Emma Häyhä ja kitaristi Luukas Viskari ovat esiintyneet paljon duonakin. Kun mukaan halutaan enemmän rytmiä ja syvyyttä, mukaan tulee Oskari Rönkkö, jonka soittimena on cajon-rumpu.

Trio ELO lupaa esittää tunnelmallista, rauhallista musiikkia, mutta rohkeita yllätyksiäkin mukana on. Emma Häyhä kuvailee Trio ELOn musiikkia helposti kuunneltavaksi.

Ohjelmassa on muun muassa J.Karjalaisen, Reino Nordinin, Stingin, Adelen, Norah Jonesin, Queenin ja The Carpentersin tunnetuksi tekemää musiikkia.

Pro Sunila -yhdistyksen järjestämä Kantola soi! -konserttisarja jatkuu 28.2. jolloin vuorossa on tunnettuja ooppera- ja operettisävelmiä. Rakkauden lumoissa laulavat Riikka ja Riku Pelo, joita säestää pianolla Esa Ylönen.

Maaliskuun 28. päivänä Kantolan estradin valloittaa JTG eli Jari Teilas Group. Rohkeuden ja rakkauden jälkeen vuorossa täytyy olla jotain reilua.

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 15 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan).

Lämpimästi tervetuloa!

Varaa lippusi ennakkoon numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

#trioELO Oskari Rönkkö, Emma Häyhä ja Luukas Viskari ©NATASHADESIGNFI

Kantola soi! -konserttisarja 4.0

Sunilan Kantolassa torstaina 20.12. kello 18.00 alkaen

#bandRMM

Risto Pellava, trumpetti
Marko Kuusela, bassokitara
Marko Taipale, piano

Kantola soi! -konserttisarja 4.0:ssa juhlistamme joulun aikaa.

Talven ihmemaa 

Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun retkemme vie
kautta suuren talven ihmemaan.

Taakse jää laita pellon,
helinää aisakellon,
nyt metsä vain soi,
kun matka jo toi
holviin talven ihmemaan.

Lumiukko luona portinpielen
mustin hiilihampain hymyää,
lämpö täyttää matkamiehen mielen,
säihkyvänä hanki kimmeltää.

Mummon luo tiemme johtaa,
kuusi tuo siellä hohtaa,
nyt kynttilöiden nään liekit jo sen,
on mummon mökki linna ihmemaan.

Valkean vaipan jo saanut on maa,
se timantit hangella säihkymään saa,
reessä on lämmin, ei miellyttävämmin vois ajaa. 

Verrata saattaa huurretta puun
morsiushunnun koristeluun,
aika on juhlan, ei riemulla lasten nyt rajaa.

Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun rekemme vie
kautta suuren talven ihmemaan.

Lämpimästi tervetuloa!
Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 10 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan). Varaa lippusi ennakkoon numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

#bandRMM Marko Kuusela, Risto Pellava ja Marko Taipale. ©NATASHADESIGNFI

Kantola soi! -konserttisarja 3.0

Sunilan Kantolassa torstaina 22.11. kello 18.00 alkaen

Kantola soi! -konserttisarja 3.0 #bandMOSPE

Marjot Siikasaari, laulu
Otto Tikkanen, piano
Samir Geper, rummut
Pekka Lappalainen, huilu
Erkki Siikasaari, kontrabasso

Kantola soi! -konserttisarjan kolmas konsertti on kaksiosainen kokonaisuus. Ensimmäinen osa koostuu ranskalaisen Claude Bollingin 7-osaisesta instrumentaalisesta teoksesta. Konsertin jälkimmäisellä puoliskolla orkesterin eteen astuu Marjot Siikasaari, joka tulkitsee iki-ihania iskelmiä ja laulelmia.

Claude Bollingin teoksessa Sarja huilulle ja jazz-piano -triolle (1973) yhdistyy kaksi täysin erilaista musiikin tyyliä, klassinen ja jazz.

• Kappaleessa huilistin täytyy soittaa tarkoituksella klassisella tyylillä, mikä saa aikaan hetkittäin myös humoristisia piirteitä, huilisti Pekka Lappalainen sanoo.

• Jazz-triolta vaaditaan puolestaan suurta joustavuutta, kun se joutuu soittamaan vuoroin jazzia ja klassista.

Lappalainen löysi Bollingin kappaleen sattumalta etsiessään ranskalaisen huilistin Jean-Pierre Rampalin esityksiä Youtubesta. Rampalia Lappalainen pitää ensimmäisenä ”opettajanaan”, sillä hän sai 10-vuotiaana isältään sekä huilun, että Rampalin levyn.

• Kuuntelin levyä innokkaana, ja minulle jäi halu pyrkiä soittamaan samanlaisella selkeällä, kirkkaalla soinnilla ja sujuvalla tekniikalla kuin Rampal.

Jazz-triossa soittavat Otto Tikkanen (piano), Samir Geper (rummut) ja Erkki Siikasaari (kontrabasso).

Marjot Siikasaari on esiintynyt erilasilla estradeilla ja kokoonpanoissa pian 60 vuotta. Ensimmäinen keikka oli Tampsan lavalla, eikä Marjot muista siitä muuta kuin itse tekemänsä esiintymisasun: jokapojan lakanakankaasta tehty hame ja perhosella koristeltu T-paita.

Edelleen hän pitää musiikkia ja laulamista itselleen elinehtona ja sydämen täyttymyksenä.

• Varsinkin kevättä kohti tulee tunne, että on ikään kuin pakko tehdä jokin konsertti, Marjot Siikasaari kertoo.

Kantola soi! -konserttiin Marjot on koonnut ohjelman kappaleista, joissa on tarina.

Mukana on monia Marjotin usein esittämiä tunnelmallisia kappaleita. Luvassa on muun muassa Kaj Chydeniuksen Sinua, sinua rakastan, Tapio Rautavaaran Päivänsäde ja menninkäinen, Laila Kinnusen tunnetuksi tekemä italialainen sävelmä Lazzarella ja juutalainen kansansävelmä Pojat.

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 10 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan).

Lämpimästi tervetuloa!

Varaa lippusi ennakkoon numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

#bandMOSPE ja Marjot Siikasaari ©NATASHADESIGNFI

Kantola soi! -konserttisarja jatkuu

Sunilan Kantolassa perjantaina 26.10. kello 18.00 alkaen

Kantola soi! -konserttisarja 2.0

#trio Kauppinen–Huusari–Siikasaari

Heikki Kauppinen – klarinetti

Mika Huusari – harmonikka

Erkki Siikasaari – kontrabasso

Trio on soittanut ja esiintynyt yhdessä yli 30 vuoden ajan. Yleisö muistaa kotkalaismuusikot paitsi lukuisista konserteista myös Albatrossi ja Heiskanen -musiikkinäytelmästä, joka pyöri ravintola Kairossa kolmen vuoden ajan 90-luvun alkupuolella.

Nykyään trio soittaa yhdessä ”säännöllisen epäsäännöllisesti” vähän sen mukaan, miten Mika Huusarin kalenterista löytyy tilaa. Ammattimuusikkona Huusari kiertää ympäri Suomea. Omien laskujensa mukaan hän soitti esimerkiksi toissa vuonna 25 eri yhtyeessä.

Kantola soi! -konserttia trio kutsuu muistojen keikaksi. Ohjelmisto on läpileikkaus trion pitkästä yhteistaipaleesta sisältäen ”melodisia, vanhan liiton kappaleita”. Monet kappaleista löytyvät myös Huusarin ja Kauppisen kahdelta levyltä.

Hymni rakkaudelle, Volare, Kissa vieköön, Myrskyluodon Maija, Sataman valot, Ääretön aava ympärilläin … ja monta muuta tuttua kappaletta on luvassa Kantolan tummuvassa illassa.

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 10 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan).

Lämpimästi tervetuloa!

Varaa lippusi ennakkoon numerosta 044 244 7702 tai osta Pro Sunilan Eventbrite-tapahtumasivulta.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

Kantola soi! -konserttisarja 2.0 #trio Kauppinen–Huusari–Siikasaari

Perjantai-illan 26.10.2018 kuvakollaasi © Natasha Varis.

Kantola soi! yhdistää musiikin ja arkkitehtuurin

Kantola soi! -konserttisarja 1.0 Tuigu Nuevo

Tuigu Nuevo aloittaa uuden konserttisarjan Sunilan johtajan entisessä asunnossa.

Kantola soi! on konserttien sarja Sunilan johtajan entisessä asuintalossa Kantolassa. Konserttisarjan aloittaa Tuigu Nuevo -yhtye torstaina 27.9. kello 18 alkaen. Tuigu Nuevon nokkamiehenä taituroi kitaristi Juha Björninen.

Syksyn aikana on kaikkiaan neljä konserttia, joissa esiintyy kotkalaisia muusikoita erilaissa kokoonpanoissa. Muut konserttipäivät ovat perjantai 26.10., torstai 22.11. ja torstai 20.12. kello 18.

Konsertit järjestää Pro Sunila -yhdistys, joka vaalii Alvar Aallon arkkitehtuuriperintöä. Konserttisarja liittyy tavoitteeseen saada Kantolalle nykyistä enemmän käyttöä, johon yleisöllä on mahdollisuus päästä. Kantola on nykyisin Kotkan kaupungin kokonaan omistama.

Musiikkielämysten lisäksi konserttitapahtumat tarjoavat mahdollisuuden tutustua vuonna 1937 valmistuneeseen Kantolaan, joka toimi tehtaanjohtajan asuntona 80-luvulle saakka.

Ota tuigu murheeseen!

Tuigu Nuevo esittää musiikkia, jota on vaikea kuvailla yhdellä tai kahdellakaan sanalla. Se on koettava.

Yhtye ammentaa vaikutteita niin suomalaisesta kansanmusiikista, latinalaisista rytmeistä kuin afroamerikkalaisesta Motown-musiikistakin.

Sukulaisuutta Tuigu Nuevo tunnustaa 1970-luvun Piirpauke-tyyliin. Juha Björninen taituroi aikoinaan myös Piirpaukessa. Yhteistä yhtyeille on myös se, että molempien nimi tulee karjalan kielestä. ´Tuigu´ tarkoittaa valoa, sydämen lyöntiä, oivallusta, mutta myös juhlaryyppyä. ´Piirpauke´ puolestaan tarkoittaa hälinää tai meteliä.

Omassa tyylilajissaan Tuigu Nuevo on ainutlaatuinen. Juha Björninen vakuuttaa kuulijoille, että yhtyeen musiikki kyllä selvittää itse itsensä.

Uusi tuleminen

Helsinkiläisyhtyeenä vuonna 2010 aloittanut Tuigu Nuevo vaikeni pari vuotta sitten kahdesta syystä. Siksi, että Juha Björninen muutti takaisin kotiseudulleen Karhulaan, mutta varsinaisesti siksi, että rumpali Jukka Wasama kuoli äkillisesti.

Tänä kesänä Tuigu Nuevo syntyi uudestaan eteläkymenlaaksolaisena yhteistyönä. Ensi esiintyminen uudella Tuigu Nuevolla oli Haminassa Tattoo-tapahtuman aikaan. Uutta on laulusolistin mukaantulo kokoonpanoon.

Björnisen lisäksi Tuigu Nuevossa esiintyvät Ella Tepponen (laulu), Harri Ruotjoki (basso), Otto Tikkanen (piano).

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 10 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan). Ennakkovaraukset numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

Torstai-illan 27.9.2018 kuva- ja videotallenteita © Natasha Varis

Oily Rag Day: lämpökeskuksen autotalleilla päristiin moottoriajoneuvojen historiaa

Ensimmäisen kerran järjestetty Oily Rag Day -moottoriajoneuvojen näyttely oli upea yhdistelmä historiallisisa kulkupelejä ja kylätapahtuman leppoisaa tunnelmaa. Valliniemen lämpökeskuksen omistaja Mika ystävineen kokosi paikalle mitä hienoimpia autoja, sivuvaunu-moottoripyöriä, pappatuntureita, pakuja, ruohonleikkureita, Fazerin vanhan pakettiauton ja traktoreita.

Erityisen upea oli tehtaanjohtajan Svanlundin musta Chrystler. Paikan päällä kävi myös kyseisen tyylikkään auton automekaanikko. Nyt jo eläkettä nauttivalta Mäkelän asukkaalta kuultiin moottorin ominaisuuksiin ja huoltoon liittyen varmasti parasta saatavilla olevaa tietoa.

Myös pääministeri Ahti Karjalaisen vanha Chrystler 70-luvulta nähtiin. Pihan puolella kuultiin veneen moottorin putputusta, kun aito Vaasan Olympia vuosimallia -49 kävi leppoisasti käsikäynnistyksellä.

Tarjolla oli Riston reseptillä tehtyä hernesoppaa ja kahvilan antimia sekä loppuillasta musiikkia Alabama Mississippi -tyyliin. Kiitos järjestäjille, Mika ja Reija olette tehneet huipputyötä alueen maamerkkirakennuksen kunnostamiseksi!

Sunilan Pirtillä tarjoiltiin kaalilaatikkoa ja Burgundin pataa

Ravintolapäivänä tarjoiltiin kaalilaatikkoa ja Burgundin pataa.

Rva Hilkka Blomqvist os. Takala tunnisti itsensä Sunilan Pirtin seinällä olevasta joukkuevoimistelijoiden kuvasta. 

Maailma Kymissä -tapahtumapäivänä la 25.8. klo 11 - 15 järjestettiin jo tuttu Pro Sunilan ravintolapäivä, tällä kertaa yhteistyössä Sunila-seuran kanssa Pirtillä. Tarjolla oli kotitekoista kaalilaatikkoa hintaan 5€ annos ja Sointun herkullisen reseptin mukaan valmistettua Burgundin pataa 10€. Salaatti, leivät ja ruokajuoma kuuluivat mukaan. 

Sunila-seura tarjosi kävijöille kahvit ja pitkopullaa, ja paikalla oli erinomainen esiintyjäkaarti. Arkkitehti Rurik Wasastjernan opastuskierrokset klo 13 ja 15 keräsivät joukon kiinnostuneita kiertokävelijöitä. Päivän lopussa oli arpajaiset, palkinnot toimitettiin voittajille kotiin saakka.

Sunilan tytöt Eija ja Pico ovat aina ilahduttavan hyvällä tuulella.

Päivän tunnelma oli lämminhenkinen ja iloinen, ja kävijöitä arvioitiin olleen n. 250. 

Sellutehtaan synty

Ennen sellutehdasta Sunilassa sijaitsi saha ja siihen liittyvä asuinyhdyskunta. Saha perustettiin vuonna 1875 ja oli yksi niistä 9 sahasta, jotka perustettiin Kymijoen suistoon 1870-luvun suuren saharyntäyksen aikana. Sellutehtaan aikana tätä osaa Sunilasta kutsuttiin ”Vanhaksi Sunilaksi”. Talot oli ryhmitelty pääosin yhden sahalta pohjoiseen johtavan raitin molemmin puolin. Raitin länsipuolella sijaitsivat sahan isännöitsijän, sahanasettajien, työnjohtajien, koneenkäyttäjien, opettajan ja kasöörin talot sekä kansakoulu. Tätä puolta kutsuttiin ”Ruotsin puoleksi”. Raitin itäpuolella sijaitsivat työväen asuintalot, palokunnan talo, poliisin talo ja sahan konttori. Tätä puolta kutsuttiin ”Venäjän puoleksi”. Myös taloille annettiin lempinimiä kuten työväen asuintalot ”Rauhala”, ”Siperia” ja ”Pappila”, naimattomien miesten talo ”Härkätorppa” ja lesken talo ”Onnela”. Vanhan Sunilan pohjoisosassa, Koivuniemessä, sijaitsi mm. urheilukenttä ja perheettömien asuintaloja. Sahalla oli luonnollisesti omat viljelysmaansa siihen kuuluvine navettoineen, riihineen ja latoineen.

Sunila Osakeyhtiö oli ainutlaatuinen ilmiö Suomen teollistumisen historiassa. Yhtiö perustettiin 1928 seitsemän puunjalostusyhtiön yhteisyrityksenä. Se osti Sunilan sahan ja ympäröiviä maita. Kansainvälinen lama pysäytti hankkeen alkuunsa. Saha suljettiin ja Sunila hiljeni muutamaksi vuodeksi. Seuraavan noususuhdanteen imussa jäljellä olevat viisi omistajayhtiötä päätti perustaa yhteisen sellutehtaan turvatakseen paperitehtaidensa raaka-aineen saannin.

Rakennushanke käynnistyi vuonna 1936 ja sen vetäjäksi kutsuttiin Hallan sellutehtaan tekninen johtaja, insinööri Lauri Kanto, josta tuli myös Sunila Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja. Hänen kokoamaansa työryhmään kuului diplomi-insinööri Aulis Kairamo, joka vastasi tehtaan teknisestä suunnittelusta ja josta tuli sen tekninen johtaja. Sunila Oy:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsen. Hän esitti hankkeen arkkitehdiksi ystävänsä Alvar Aallon. Aalto oli jo saavuttanut maailmanmainetta modernismin pioneeritöillään, Paimion parantola, Turun Sanomien toimitalo ja Viipurin kirjasto. Sellutehtaan suunnitteluun hän oli jo osallistunut Oulun Toppilassa.